Minne menen, kun ei ole enää minne mennä?

Esityksellinen tutkimus eskapismista ja tarpeesta paeta – sekä rehellinen katsaus siihen, mistä tämä impulssi saa alkunsa. Esitys ihmisistä, jotka tuntevat itsensä eristyneiksi ja vieraantuneiksi jokapäiväisessä elämässään. He kaipaavat muutosta mutta eivät tiedä, mistä aloittaa. He haaveilevat pakenevansa paikkaan, jossa heidän ei tarvitse ottaa kaikkeen kantaa kerralla – paikkaan, jonne huolet ja säännöt eivät voi seurata. Kun maailman melu käy sietämättömäksi, esiin nousee näky Tunneli-nimisestä tilasta. Se on maanalainen labyrintti, jossa on alaspäin laskeutuvia portaita, pimeitä käytäviä ja unohdettuja huoneita. Hitaasti mutta varmasti tämä näky alkaa syrjäyttää heidän todellisuutensa. Tunnelista tulee pakkomielle ja pakotie – ratkaisu johonkin, mikä vaikuttaa mahdottomalta ratkaista. Jossain tämän labyrintin syvyyksissä on huone, jossa aika ei kulje ja hiljaisuus vallitsee.

Lavalla: Grete Jürgenson, Ilo-Ann Saarepera, Elise Metsanurk, Juhan Soon, Germo Toonikus

Käsikirjoittaja-ohjaaja: Kirill Havanski
Dramaturgi: Andreas Aadel
Lavastaja: Riin Maide
Videotaiteilija: Péter Kollányi
Äänitaiteilija: Dominik Hisslinger (DE)
Valosuunnittelija: Oskar Harding
Julistekuva: Agate Tūna (LV)
Tuottajat: Lisanna Annus, Marie Valgre

Ensi-ilta 23. lokakuuta 2026 Tartu Uus Teaterin suuressa salissa.