Mitä lihaani on kirjoitettu – 26.11

Esityksessä ”Mitä lihaani on kirjoitettu” näyttämöllä on ihminen, mutta hän ei ole päähenkilö. Hän on Tilassa. Tavallisessa kerrostalossa. Ihminen on Tilan armoilla, ja Tilalla on oma tahtonsa ja kykynsä määrätä asioiden kulusta. Tila vaatii asukkailtaan palvelemista ja tarjoaa vastineeksi kodin lämpöä, turvallisuuden tunnetta, kuivan paikan ja katon pään päälle, kun huono sää ajaa meidät sen koppiin. Vastineeksi korjaamme katon, kuuraamme lattiat, vaihdamme tapetit, korjaamme huojuvan pöydänjalan, pesemme pyykit, tamppaamme matot, ilmoitamme vesimittarien lukemat, kuuraamme porraskäytävän, puhdistamme wc:n, lämmitämme lieden ja paikkaamme vahakankaan. Kylpyhuoneen viemäri on taas tukossa, pitäisi varmaan alkaa laittaa ruokaa, liesi on niin likainen, kahviin ei ole maitoa, täytyy käydä sen jälkeen kaupassa ja ottaa aamiaisleivän kanssa myös makkaraa. Kuka siellä taas tööttäilee ikkunan alla?.. Marika Vaarikin, Lauri Lestin ja Urmas Lüüsin esitys katsoo maailmojen väliin. Se on samanaikaisesti teatteriesitys ja tilallinen installaatio, äänimaisemien kollaasi ja antropologinen havainto. Esityksessä nousee esiin arkisia hetkiä ja eksistentiaalisia purkauksia; keskiössä on todellisuus, ehkä myös hyperreaalisuus — kaikki se, mikä syntyy jokaisessa Tilassa ja jää huomaamatta. Tekijät ja esiintyjät: Marika Vaarik, Lauri Lest, Urmas Lüüs. Ensi-ilta 5. syyskuuta 2026 Ekspeditsiooni-studiossa Krulli-talossa. Urmas Lüüs on paikkaan perustuvissa installaatiotutkimuksissaan siirtynyt kohti yhä kokonaisvaltaisempia ja totaalisempia tiloja. Näitä installaatioita saattoi usein tarkastella näyttämöteoksista jäädytettynä sekuntina, jonka ihminen itse täyttää mielikuvituksellaan. Ihmisiä ympäröivät esineet toimivat erikoisina hengen katalyytteinä. Lauri Lestin teosten toistuva piirre on tilallisuus, ja installaatioissaan hän käyttää usein kodin esineitä herättäen ne eloon äänen ja valon avulla. Myös hänen installaatioissaan yleisö kokee teoksen kaikilta puolilta, tilallisesti.