Maria Stuart

Ohjaaja Inese Mičule säilyttää Rainisin käännöksen mutta sijoittaa Schillerin Maria Stuart -näytelmän ristiriidat nykyajan ja nyky-yhteiskunnan kontekstiin. ”Minulle tämä on näytelmä vallasta, sukupuolesta, poliittisesta vastuusta, julkisuuskuvasta ja siitä, miten sattumanvaraista paikkamme valta-asteikossa oikeastaan on.” Ohjaaja aikoo muuttaa Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin ja Elisabet I:n välisen konfliktin kahden naisen psykologiseksi ja poliittiseksi kaksintaisteluksi historiallisen draaman sijaan. Yksi esityksen keskeisistä kysymyksistä on, voiko sanoa, kumpi kuningattarista on vapaa. Pystyvätkö naiset näkemään toisensa ihmisinä eivätkä vain poliittisina tehtävinä? Friedrich Schillerin tragediassa Maria Stuart (1801) konfliktin historiallisena taustana on Englannin Elisabet I:n (1533–1603) vallan lujittuminen 1500-luvun jälkipuoliskolla: hän kokosi ympärilleen kannattajia ja ryhtyi poliittisia kilpailijoitaan vastaan. Tragedia alkaa, kun oikeudenkäynti on jo käyty ja Maria Stuart (1542–1587) on tuomittu kuolemaan. Näytelmässä Schiller tuo yhteen kaksi kilpailijaa – ja sukulaista. Historiallisesti näin ei koskaan tapahtunut. Maria Stuart toivoi, että Elisabet I silti vapauttaisi hänet, mutta vuonna 1587 hänet teloitettiin mestaamalla.