Sumu

”Sumu” on unenomainen psykologinen draama, jossa todellisuus sulautuu muistojen, fantasian ja magian maailmaan. Näytelmä kertoo nuoresta naisesta nimeltä Ema. Monien vuosien jälkeen Ema palaa käymään lapsuudenkodissaan, jossa hän muistaa olleensa onnellinen ja uskoneensa huomiseen. Jo jonkin aikaa siellä on kuitenkin asunut perhe, jota hän ei tunne. Ema esittelee itsensä heille lämpimästi, ja he kutsuvat hänet sisään. Näin hän päätyy lapsuudenaikaiseen huoneeseensa...

Yritä kuvitella, että asut rakkaan perheesi kanssa viihtyisässä kodissa, ja eräänä päivänä asuntosi ovella seisoo tuntematon nainen, joka mainitsee ohimennen, että tämä oli aikoinaan hänen lapsuudenkotinsa. Kutsut odottamattoman vieraasi ystävällisesti sisään, mutta hän päättää olla lähtemättä. Mitä tekisit?

Kuvittele nyt, että myöhäisenä syysiltana syvän yksinäisyyden vallassa satut olemaan lapsuudenkotisi lähellä. Katsot lapsuudenaikaisen huoneesi valaistua ikkunaa, ja ennen kuin huomaatkaan, seisot entisen kotisi ovella… Tarvitset niin vähän – lyhyen keskustelun toisen ihmisen kanssa, hiljaisen kohtaamisen lapsuusmuistojesi kanssa, sen ajan kanssa, jolloin usko oli vielä elossa. Usko maailmaan, ihmisiin ja kiistatta valoisaan tulevaisuuteesi. Mutta tuo koti ei enää kuulu sinulle, eivätkä siellä asuvat ihmiset halua sinua lainkaan… Mitä tekisit?

Näytelmän tekijät kutsuvat yleisön katsomaan saman tarinan kahdesti, eri näkökulmista. Voisiko jokaisella tarinalla olla kaksi, kolme tai ehkä tuhat tai miljoona mahdollista tapaa nähdä se? Osoittautuu, että se on todella mahdollista, ainakin silloin, kun tarinaa verhoaa sumu. Sumussa konfliktit ja dialogit käyvät yhä haihtuvammiksi, ja rajat henkilöhahmojen ja heitä ympäröivän maailman välillä hämärtyvät. Yleisö ikään kuin kutsutaan kollektiivisen tiedostamattoman universumiin – paikkaan, jossa ei ole ”minää” eikä ”sinää”, vaan ainoastaan ikuinen tietoisuuden kudos, joka on kaikkien henkilökohtaisten rajojen tuolla puolen. Se on paikka tai ehkä tila, jossa sanat menettävät merkityksensä ja jäljelle jäävät vain hiljaisuus, olemisen ja olemattomuuden välinen yhteys sekä ”ei mitään”, ainoa pysyvä tekijä, joka antaa vapauden ja ikuisuuden.

Voiko omaan menneisyyteensä palata? Voivatko mennyt ja nykyisyys kohdata tuhoamatta toisiaan? Vastauksien etsiminen näihin kysymyksiin innoitti A. Špilevojuksen, näytelmien ”Bagadelnia” ja ”Pakeliui” tekijän, uppoutumaan ”Sumuun”, jossa maailman näkeminen on paljon vaikeampaa kuin sen tunteminen.

Ensi-ilta: 15. ja 16. marraskuuta 2024
Julkaisut: Arvostelu:
Rahoittanut: