Arkistopäivä ja kunnostettujen tilojemme avajaiset

Vietämme arkistopäivää ja avaamme kaupunginarkiston kunnostetut tilat.

Ohjelma

Saksalaiset tulevat: natsi-Saksan soluttautuminen Skånessa 1933–1945
10.30–11.15

Tieto natsi-Saksan hallinnon yrityksistä vaikuttaa tavallisiin kansalaisiin, mielipidevaikuttajiin ja järjestöihin Ruotsin paikallisyhteisöissä on edelleen vähäistä. Arkistopäivänä kirjailija Johan Perwe vierailee Malmössä puhumassa uusimmasta kirjastaan ”Främmande flagg”, joka käsittelee natsi-Saksan soluttautumista ja propagandaa Ruotsissa 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana. Kirja kartoittaa ulkomailla asuvien etnisten saksalaisten toimintaa Ruotsin paikallisyhteisöissä: yritteliäitä Saksan kansalaisia asui eri puolille maata sijoittuneissa saksalaisissa siirtokunnissa, he noudattivat natsihallinnon sääntöjä ja määräyksiä ja levittivät mielellään natsi-ideologiaa samanmielisille maanmiehilleen ja ruotsalaisille. Kirjailija on kartoittanut saksalaisten natsien toimintaa Ruotsin paikallisyhteisöissä, mutta luennossaan hän keskittyy erityisesti strategisesti tärkeään satamakaupunkiin Malmöön. Keitä olivat täällä johtavassa asemassa olleet saksalaiset? Millaista toimintaa he harjoittivat? Miltä paikallinen vuorovaikutus näytti?

Puhuja
Johan Perwe on kirjailija, toimittaja ja historioitsija. Hän syntyi vuonna 1964 ja kasvoi Norrköpingissä ja Träslövslägessä. Hän on asunut viimeiset 20 vuotta Vaxholmissa. Kirjailijana häntä kiinnostavat erityisesti Ruotsin ja Saksan suhteet, natsiryhmien toiminta, avustustyö ja vastarinta 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikana sekä erityisesti yksittäisten ihmisten toiminta. Hän on muun muassa kertonut äidinisänsä avustus- ja vastarintatyöstä Saksassa toisen maailmansodan aikana sekä kirjoittanut natsismista ja vastarinnasta Norrköpingissä ja Linköpingissä vuosina 1933–1945. Kirjoittamisen ohella hän työskenteli useita vuosia lehdistövastaavana ja tutkijana Ruotsin valtion virastossa Forum för levande historia Tukholmassa. Nykyisin hän vastaa viraston kirjastosta.

Polkupyörän jälkiä arkistossa
11.45–12.30

Nykyään polkupyörät ja pyöräilijät ovat itsestään selvä osa arkiympäristöjä ja liikkumistapoja. Monille polkupyörä on kulkuväline työ- ja koulumatkoilla, kaupassa ja vapaa-ajan menoissa. Se on usein myös kuntoilu- ja virkistysväline. Pyöräilytaitoa pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. Mutta mikä on ollut polkupyörän rooli ja millainen merkitys sille on eri aikoina annettu? Arkistoissa on pyöräilyn 150-vuotista historiaa kattavia tarinoita ja muistoja. Niissä kerrotaan pyöräilemään opettelusta ja pyöräilyn lopettamisesta, ensimmäisestä polkupyörästä ja pyörävarkauksista sekä polkupyörästä kulkuvälineenä ja pyöräilylomista. Nämä arkistotarinoiden tarjoavat lähtökohdan keskustelulle polkupyörän asemasta ihmisten elämässä.

Puheenvuoro perustuu tutkimushankkeeseen The Bicycle and Freedom: Crossing Physical, Spatial and Cultural Boundaries, jossa tarkasteltiin polkupyörää kollektiivisen ja yksilöllisen vapautumisen sekä yhteiskunnallisen muutoksen välineenä.

Puhuja
Charlotte Hagström on etnologian dosentti ja arkistotieteen yliopistonlehtori Lundin yliopistossa. H