KUSMIS TallennetutKaikki tapahtumat

Aleksandr Popov ”Miksi jäin...?”

Alkuperäinen nimi: ALEKSANDR POPOV "MIKS MA JÄIN ...?"

Milloin
Torstai 26.11.2026 · 19:00–20:00Viron aikaa
Järjestäjä
Aleksandr Popov
Hinta
5 € alkaen
Liput ja tiedot
Lisää kalenteriin
Google CalendarOutlook
Tallenna
WhatsApp
Kopli Couture vintage / bar, Telliskivi tänav 60a, 10412 Tallinn, Harju maakondAvaa KUSMIS-kartalla

Esiintyjä: Aleksandr Popov
Genre: Stand up -komiikka
Kieli: viro
Kesto: 60 min
Liput: 5 €/10 €

”Miksi jäin...?” on intiimi ja terävän rehellinen tunti, jota maustaa musta huumori. Se käsittelee elämää kuilun partaalla – paikassa, jossa toivo ja epätoivo törmäävät absurdiin. Se on katsaus elämään, joka jäi melkein elämättä. Pohdintaa hetkistä, jolloin maailma tuntui liian äänekkäältä, keho liian väsyneeltä ja mieli liian sekavalta jatkaakseen. Esiintyjä vie yleisön mukanaan henkilökohtaisten romahdusten, itseironian ja henkisen alamäen läpi – yllättävän selkeästi, huumorilla ja rohkean avoimesti.

Tämä tunti kysyy paitsi ”Miksi olin lähellä jättää elämän?” myös ”Miksi en jättänyt?” – ja mitä merkitystä elämällä on tyhjyyden kokemisen jälkeen. Se on humoristinen ja traaginen vuoropuhelu oman kehon ja mielen kanssa, joka kutsuu yleisöä paitsi nauramaan myös pohtimaan sisäisiä varjojaan. Sillä joskus, kun tuijotat kuiluun tarpeeksi kauan, huomaat yhtäkkiä sen virnistävän kuin narri... Ja se narri olet sinä!

”11. heinäkuuta 2023 – päivä, jonka piti olla viimeinen kohtaamiseni tämän maailman kanssa, joka on täynnä kurjuutta ja synkkiä hetkiä. Maailma oli täynnä jatkuvaa, mollivoittoista ja sielua raastavaa tuskaa, jota elämä soittaa viululla puhuvalle apinalle. Kaiken piti päättyä siihen. Vitsi on siinä, että koin jotakin, jota kutsutaan kehosta irtautumisen kokemukseksi. Oli kuin olisin ollut sivustakatsoja ja seurannut oman ihmisraunioni toimia, kun se yritti päättää elämänsä. Ajatukseni olivat jopa niin selkeät, että kirjoitin jäähyväiskirjeen samalla, kun nielin rappion ja pimeyden kaiken absurdiuden. Mutta kun sain kirjoittamisen valmiiksi, ilmaan jäi jotakin roikkumaan. Jotakin jäi ratkaisematta. En ymmärtänyt: miten jatkan tästä eteenpäin?

Tämä tunti kertoo siitä väliin jäävästä hetkestä, kun seisoo loppua lupaavan päätöksen kynnyksellä. Ei vain siitä, miksi halusin lähteä, vaan myös siitä, miksi en lähtenyt. Siinä hetkessä olin menettänyt melkein kaiken omassa päässäni. Kodista oli tullut käsite, ei paikka. Kehoni oli väsynyt, rappeutuva kuori. Aistini olivat sekava vyyhti tulevaisuuden näkyjä, joita ruokkivat menneisyyden virheet. Olin yksin ja musertunut. Halusin lähteä...

Tämä on keskustelu itseni kanssa. Aavemaisen kuvajaiseni kanssa. Tarina ennakkoluuloista ja itsepetoksesta, joita oli vuosien mittaan kertynyt kuin pölykerros mielen palatsin kirjahyllyille. Yritin niin kovasti antautua putoamaan kuiluun, että unohdin hetkeksi elää. Ja seisoessani kuilun reunalla oman pirstoutuneen maailmankuvani mosaiikissa muistin kaikki ne absurdin naurettavat hetket, jotka olivat tuoneet minut tuolle reunalle.” #tallinnfringe2026

Näytä lähde

Tiedot ovat lähteestä. Tarkista muutokset järjestäjältä.