Karolis Kaupinis: Liettualaiset kuolinilmoitukset. Yhden esityksen tarina

”Liettualaiset kuolinilmoitukset. Yhden esityksen tarina” seuraa teatterintekijöiden ryhmää, joka yrittää luoda uudelleen legendaarisen esityksen ja palauttaa samalla eheyden tunteen omaan nykyhetkeensä ja teatterin nykyhetkeen. Työ on kuitenkin vaikeaa: näyttelijät kamppailevat rakkauteen ja henkilökohtaiseen täyttymykseen liittyvien kysymysten kanssa, ikääntyvä ohjaaja tavoittelee hiipuvaa kunniaansa, eivätkä he sen enempää näyttämöllä kuin kulisseissakaan pysty pitämään kiinni menestyksen ja onnellisuuden hetkistä sekuntia pidempään. Niiden uudelleen luominen tai uusiksi tekeminen ei auta. Toivo siitä, että ohikiitävässä maailmassa voisi saavuttaa ikuisen onnen, vangitsee tekijät vähitellen helvetiksi muuttuvaan teatteriin – esitykseen, joka on ikuisesti väliaikainen.

Vuonna 2024 elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Karolis Kaupinis voitti kilpailun, jolla valittiin osallistuja European Playwrights’ Residency Programme -ohjelmaan. Ohjelman järjesti Liettuan kansallinen draamateatteri yhteistyössä kumppaneidensa kanssa: Espanjan kansallisteatteri Madridissa, Gorki-teatteri Berliinissä, Kuninkaallinen flaaminkielinen teatteri Brysselissä ja Zagrebin nuorisoteatteri. Hänen näytelmänsä sai paljon myönteistä palautetta ”Versmė”-näytelmäkirjoitusfestivaalilla, ja sen kirjoittaja kutsuttiin tekemään tuotanto LNDT:n pää näyttämölle.

”Teatterissa kiinnostavin pyrkimys on minulle yrittää koskettaa ikuisuutta, sillä tämä taidemuoto on luonteeltaan kaikkein hetkellisin. Se on ihmisen perustavanlaatuinen halu ylittää väliaikainen itsemme. Kaiken ohimenevyys on nyt minua määrittävä tunne. Epäilen, etten ole ainoa, joka kokee näin. Minusta tuntuu, että katoamisen pelko – yhteisen katoamisen, ei vain yksilön kuoleman – leijuu monen meistä alitajunnassa, kun Venäjän hallinto toistaa uhkauksiaan siitä, että ennemmin tai myöhemmin joudumme kokemaan sen, mitä ukrainalaiset kokevat nyt. Missäpä siis, ellei väliaikaisessa teatterissa, kannattaisi puhua tästä ohimenevyyden tunteesta?” ohjaaja Karolis Kaupinis sanoo teoksen ajankohtaisuudesta.

Esityksessä käytetään paljon arkistovideotallenteita liettualaisen teatterin legendoista. Ohjaajan mukaan ”Liettualaiset kuolinilmoitukset. Yhden esityksen tarina” -teoksen keskeinen ajatus on, että näinä epävakaina aikoina kestävää toivoa voi löytää vain uskomalla, ettei kaikki pääty tähän ja nyt. Tuonpuoleisen ikuisuus lunastaa tämänpuoleisen ohimenevyyden. ”Tämä on ajatus, jonka maallistuneet ihmiset ovat jo karkottaneet mielestään, ja juuri siksi heidän on niin vaikea hyväksyä oma ohimenevyytensä. Nykyhetkessä meidän on kuitenkin väistämättä palattava tähän ajatukseen, jos emme halua menettää elämisen merkitystä. Tällä esityksellä haluamme antaa katsojille yhteenkuuluvuuden tunteen kokoamalla heidät yhteen sekä luoda toivoa ja merkityksellisyyttä aikaan, jolloin politiikka ei niitä tarjoa”, Karolis Kaupinis sanoo.

Esityksessä käytetään arkistomateriaalia LRT:ltä, ”Lietuvos rytas”- ja TV3-televisiokanavilta, Lrytas.lt:stä, Šiauliain draamateatterista sekä Karolis Kaupinisin videoarkistoista. Esityksessä kuullaan otteita seuraavista musiikkiteoksista: Giedrė, ”Tą naktį grojo Tomas Boo”; Antanas Jasenkon sävellys Oskaras Koršunovasin ohjaamasta esityksestä ”Įstabioji ir graudžioji Romeo ir Džuljetos istorija”; Claude VonStroke, ”Who's Afraid of Detroit”; ”The Sweet Enoughs”, ”Dream Puppy”; sekä Eleni Karaindrou, Henry Mancinin ”Ulysses' Gaze”.