Valokuvanäyttely ”Vanhat rauniot” Vastseliinan piispanlinnassa
Alkuperäinen nimi: Fotonäitus "Vanad varemed" Vastseliina piiskopilinnusest
- Milloin
- Torstai 15.10.2026 – Perjantai 11.12.2026Aukioloajat: katso lähde.
- Hinta
- Ilmainen
Lisää kalenteriin
Vastseliinan piispanlinnan vaiheita jäljittävä valokuvanäyttely on avoinna Viron kirjallisuusmuseossa.
Tuhansia vuosia vanha eurooppalainen kulttuuri opettaa meitä pitämään raunioita merkkeinä siitä, mitä joskus oli olemassa. Mitä rauniot merkitsevät ihmisille nykyään? Mitä murenevilla muureilla ja sortuvilla holveilla on kerrottavanaan? Näyttelyn on koonnut valokuvauksen historiasta kiinnostunut Ago Ruus.
”Raunioilla vieraillessamme emme voi välttyä tunteelta, että elämä tässä maailmassa on väliaikaista. Ne innostavat meitä erottamaan elämässämme pysyvän katoavasta. Siksi rauniot on perinteisesti yhdistetty johonkin suureen, hengessä kestävään ja kulttuurisesti merkittävään. Rauniot auttavat meitä selviytymään ajallisen olemassaolon lyhyestä draamasta.” — Leonhard Lapin
Näyttelyn idea sai alkunsa valokuvauksen historiasta kiinnostuneen Ago Ruusin halusta löytää ne valokuvaajat, jotka ovat dokumentoineet Vastseliinan raunioita viimeisten 135 vuoden aikana. Näyttely ei ole kattava, sillä se sisältää vain sellaisten tekijöiden valokuvia, joiden teoksia on säilynyt arkistoissa, museoissa tai yksityiskokoelmissa.
Vanhimmat tunnetut valokuvat raunioista otti 1800-luvun jälkipuoliskolla tarttolainen valokuvaaja ja baltiansaksalainen August Koch (1838–?). Hän työskenteli Võrussa 1880-luvulla, mutta hänellä oli läheisemmät siteet Vastseliinan kartanoon ja hän kuvasi myös ritarikunnan linnan raunioita. Vuonna 1886 idästä kuvattua yleiskuvaa raunioista käytettiin useissa aikakauden julkaisuissa. Vuonna 1888 Koch dokumentoi myös linnan alueella tehtyjä arkeologisia kaivauksia.
Seuraavaksi raunioita ja niitä ympäröivää maisemaa kuvasi Mary von Harder (1848–?), kartanonrouva ja harrastajavalokuvaaja. Hänen valokuvansa linnanraunioiden lähellä sijaitsevasta Meeksi-joen sillasta julkaistiin vuonna 1901 näyttävässä kuva-albumissa, joka tehtiin Riian kaupungin 700-vuotisjuhlaa varten. Samassa albumissa on muun muassa August Kochin vuonna 1886 ottama valokuva raunioista.
Sen jälkeen virolaiset valokuvaajat alkoivat dokumentoida raunioita. Gustav Mikkelsaar (1847–1926) oli Võrun maakunnan opettaja, harrastajavalokuvaaja ja kiertävä kirjakauppias. Vuonna 1912 hän osallistui Viron kansallismuseon järjestämään ensimmäiseen Viroa esittelevien valokuvien kilpailuun. Hänen lähettämiensä 35 valokuvan joukossa oli kaksi kuvaa Vastseliinan ”linnanmuureista”.
1900-luvun alussa juuri koulunsa päättänyt Johannes-Georg Parikas (1880–1958) työskenteli harjoittelijana Vastseliinan kartanossa. Siellä hän tutustui valokuvaukseen ensimmäistä kertaa Riian polyteknisen oppilaitoksen opiskelijan Eichhornin ohjauksessa. Valokuva linnanraunioista oli Parikasin ensimmäinen lehdistössä julkaistu valokuva vuonna 1904. Myöhemmin se painettiin postikorttiin. Postikorteista tuli sittemmin paras tapa esitellä raunioita laajalle yleisölle.
Viron tasavallassa tämän alan tunnetuimpia valokuvaajia ja valokuvapostikorttien julkaisijoita olivat Osvald Haidak (1890–1952) ja Carl Sarap (1892–1942). Molemmat kuvasivat Vastseliinan raunioita useita kertoja. Carl Sarap julkaisi postikortteja salanimellä Johanna Triefeldt… [Toimitettu tapahtumateksti päättyy kesken lauseen.]
Tiedot ovat lähteestä. Tarkista muutokset järjestäjältä.