”Minkä värinen on normaali?” Keskustelu Marge Monkon ja Linda Kaljundin kanssa

Keskustelu väristä, vallasta ja valokuvauksesta

Torstaina 19. marraskuuta klo 18.00 taiteilija Marge Monko ja historioitsija ja kuraattori Linda Kaljundi tapaavat Fotomuuseumissa keskustellakseen valokuvaukseen liittyvistä piilevistä ja näkyvistä valtasuhteista. Kuka päättää, mikä ihonsävy on ”oikea”? Miten valokuvauksen väristandardit ovat vaikuttaneet ihmisten kuvaamiseen? Ja milloin väristä tulee muutakin kuin tekninen ominaisuus ja se muuttuu keinoksi asettaa yhteiskunnallisia hierarkioita? Valokuvauksen historiaan nojaten keskustelussa tarkastellaan, miten historialliset tavat kuvata ihmisiä elävät yhä ja vaikuttavat edelleen erilaisiin marginalisoituihin ryhmiin.

Ensi silmäyksellä väri vaikuttaa olevan yksi näkemisen perusominaisuuksista. Värien toistaminen valokuvauksessa ei kuitenkaan ole koskaan ollut pelkästään tekninen kysymys. Jokaisen väristandardin taustalla on valintoja ja usein myös oletuksia siitä, millaista ihmistä, ihonsävyä tai ulkonäköä pidetään normina. Siksi valokuvatekniikan kehitystä muovanneilla valinnoilla on ollut vaikutuksia, jotka ulottuvat paljon itse kuvaa laajemmalle. Esimerkiksi vuosikymmenten ajan värivalokuvia kalibroitiin niin kutsuttujen Kodak Shirley -korttien avulla. Niissä vaaleaihoisen naisen ihonsävy toimi vertailukohtana. Tekninen standardi muuttui näin myös piileväksi käsitykseksi siitä, miltä ihmisen luonnollisen ja oikean valokuvallisen kuvan tulisi näyttää.

Taiteilija Marge Monko on käsitellyt näitä kysymyksiä installaatiossaan Blond (2021), joka puuttuu KUMUn Viron taiteen pysyvään näyttelyyn ”Identiteetin maisemat”. Teos yhdistää historialliset ihonvärin kuvaamisen standardit 1930-luvun kauneusihanteisiin, etenkin kuvaan vaaleahiuksisesta ja sinisilmäisestä naisesta. Se kiinnittää huomion valokuvauksen rooliin kauneusihanteiden, kansallisten stereotypioiden ja normatiivisten kehonkuvien luomisessa.

Monko ja Kaljundi tarkastelevat vuoropuhelussaan värin merkityksiä taiteellisen työskentelyn, valokuvauksen historian ja kolonialistisen katseen näkökulmista. Aiheina ovat ihonvärin luokittelu, etnografinen valokuvaus, rotuhierarkiat sekä se, miten näennäisen objektiiviset ja tieteelliset kuvantamisteknologiat ovat auttaneet juurruttamaan yhteiskunnallisia ennakkoluuloja. Keskustelussa käsitellään myös virolaisen taiteilijan Anna-Stina Treumundin teosta Nahk / Skin (2015), joka nostaa esiin kysymyksen siitä, miten ihonvärin nimeäminen ja luokittelu vaikuttaa käsityksiimme identiteetistä, kuulumisesta ja erilaisuudesta. Kuinka suuri osa väristä on sitä, mitä silmä näkee, ja kuinka suuri osa sitä, mitä olemme oppineet näkemään?

Marge Monko on taiteilija, jonka työssä yhdistyvät valokuva, video ja installaatio. Hän tutkii, miten mainonta, valokuvaus ja muut visuaaliset kuvat muovaavat käsityksiämme sukupuolirooleista, kauneudesta, rakkaudesta ja halusta. Häntä ovat kiinnostaneet myös ihonvärin ja kauneusihanteiden väliset yhteydet sekä se, miten valokuvaus on ollut määrittelemässä, millaista ulkonäköä pidetään normina.

Linda Kaljundi on historioitsija ja kuraattori, jonka työ nostaa esiin historian ja visuaalisen kulttuurin kietoutumisen toisiinsa. Hän tutkii, miten kuvat ovat muovanneet käsityksiämme menneisyydestä, kansallisesta identiteetistä, kolonialismista ja valtasuhteista.

Keskustelu on osa Fotomuuseumin värivalokuvaukseen keskittyvän vuosinäyttelyn ”Värvikõdi” oheisohjelmaa. Tästä kaudesta alkaen Fotomuuseumin tapahtumiin osallistuminen edellyttää pääsylippua; museokortilla ei pääse tapahtumiin.