Puzuri-mestarikurssi

Puzurit – erimuotoiset koristeet, joita valmistetaan ruo’oista, rukiin- tai vehnänoljista, munankuorista, hanhensulista tai puulastuista – ovat olleet pitkään tunnettuja Latviassa sekä Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Niiden alkuperäinen merkitys juontaa juurensa esikristillisistä kulttuuriperinteistä. Puzurit kuuluvat myös Latvian vanhimpiin talvipäivänseisauksen koristeisiin, ja ne symboloivat iloa valon ja auringon paluun lähestymisestä. Puzurit auttoivat ihmisiä kestämään pimeän vuodenajan, mutta pääsiäisenä tai kesäpäivänseisauksena ne poltettiin niihin kertyneen kielteisen energian neutraloimiseksi. Niitä valmistettiin joka vuosi uudelleen. Puzureita tehtiin myös moniin muihin juhliin.

Puzuri-mestarikurssit 14. marraskuuta klo 11.00–15.00 Aspazijas mājassa, osoitteessa Z. Meierovica pr. 18/20.

PUZURI–ĶISTS-KORISTEEN VALMISTUSKURSSI
Ķists on yksi perinteisistä juhla-aikaan käytetyistä sisustustyypeistä. Muiden puzurien tavoin ķists ripustetaan kattoon niin, että se pääsee pyörimään vapaasti. Se valmistettiin oljista; kauranoljista tehtyjen sanottiin olevan erityisen kauniita ja kullanvärisiä. Ķistit koristellaan kirkkaanvärisillä lankatupsuilla tai kangaspaloilla. Nykyään käytetään useimmiten värillistä lankaa. Ineta Sproģen mestarikurssilla pääsee työskentelemään ķists-koristeen perinteisen materiaalin, olkien, kanssa ja oppimaan valmistamaan ķista-aurinkokoristeen.

PUNOTTUJEN PUZURIEN VALMISTUSKURSSI
Punotut puzurit ovat eräänlaisia riippuvia köynnöskoristeita. Pitkän koristeen valmistamiseen käytetään villalankaloimia, lautanauhakudonnan lautoja ja olkia, joista tehdään kierteisiä olkipalmikoita. Ne voidaan ripustaa katosta pystysuoraan tai asetella vaakasuoraan huoneen koristeiksi. Niitä ripustettiin sekä huoneen nurkkiin että keskelle, jotta niiden pyöriminen keräisi kaiken kielteisen energian ja puhdistaisi tilan energeettisesti. Agnija Saprovska mestarikurssilla osallistujat oppivat valmistamaan punottuja puzureita ja työskentelemään ryhmässä.