Pop-up-näyttelyn avajaiset: ”Augusts Muižulis – Lāčplēsis-ritarikunnan ritari”

11. marraskuuta kello 14.00, Lāčplēsis-päivän lähestyessä, Jūrmalas muzejs avaa pop-up-näyttelyn ”Augusts Muižulis – Lāčplēsis-ritarikunnan ritari”. Avajaisten jälkeen historioitsija Līga Strazda pitää luennon ”Augusts Muižulis – kalastajan poika, upseeri, marttyyri”, joka kertoo tämän Latvian vapaussodan sankarin elämästä ja hänen yhteyksistään Jūrmalaan. Augusts Muižulis syntyi 16. heinäkuuta 1893 ”Tuteņi”-talossa Lapmežciemissä. Hän kuului sukupolveen, joka joutui ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin. Hän palveli latvialaisissa tarkka-ampujajoukoissa, taisteli saksalaisia joukkoja vastaan Latviassa, osallistui taisteluihin Tīreļpurvsin suoalueella ja haavoittui Ķekavan lähellä. Urheudestaan hän sai useita sotilasansiomerkkejä ja eteni sotilasarvoissa. A. Muižulis liittyi myös punaisten latvialaisten tarkka-ampujien yksikköön, mutta karkasi saavuttuaan Latviaan. Kesäkuussa 1919 A. Muižulis liittyi Latvian väliaikaisen hallituksen asevoimiin, 1. Valmieran jalkaväkirykmenttiin. Hänelle myönnettiin everstiluutnantin sotilasarvo 1. syyskuuta 1919 hänen ansioistaan taisteluissa Neuvosto-Venäjän puna-armeijan 15. armeijaa vastaan. Riian puolustuksen aikana hänen yksikkönsä siirrettiin Riikaan puolustamaan Pārdaugavaa. Lokakuun 9. päivänä hänen komentamansa pataljoona otti haltuunsa Rautasillan ympäristön ja mahdollisti kiivaalla tulella Latvian armeijan joukkojen vetäytymisen Vanhaan Riikaan. A. Muižulis taisteli Latgalessa vapaussodan loppuun asti ja hoiti Latvian itsenäisyyden aikana useita hallinnollisia tehtäviä puolustussektorilla. Hänen vaimonsa perhe, Buldurin Grīšļit, liitti A. Muižuliksen läheisesti Jūrmalaan. 1930-luvun alussa Augusts Muižulis avasi Bulduriin meren rannalle lämminvesikylpylän. Hän asettui myös kahdesti ehdolle Riian Jūrmalan kaupunginvaltuuston vaaleissa, mutta häntä ei valittu. A. Muižuliksen kohtalo oli traaginen. Neuvostoliiton turvallisuusviranomaiset pidättivät hänet muutamaa päivää ennen neuvostojoukkojen pakoa. Hänet ammuttiin ilman oikeudenkäyntiä Riian keskusvankilassa 29. kesäkuuta 1941. A. Muižulis on haudattu Valkoisen ristin hautausmaalle Riian I Meža -hautausmaalle. Jūrmalas muzejs esittelee Lāčplēsis-ritarikunnan saajia yleisölle nyt viidettä vuotta. Aiemmin näyttelyiden pääaiheena oli ritarikunta erityisenä historiallisena esineenä; tänä vuonna huomio keskittyy sankarin elämäntarinaan. Näyttelyn näkökulma muuttui, koska monien sankareiden kunniamerkit eivät ole säilyneet nykypäivään. Tiedetään, että A. Muižuliksen kunniamerkki numero 485 oli hänen perheenjäsentensä hallussa 1980-luvulle asti, mutta se on saattanut myöhemmin päätyä keräilijöille. Sen nykyistä sijaintia ei tiedetä. Jūrmalas muzejs pyytää henkilöitä, joilla on hallussaan Lāčplēsis-ritarikunnan kunniamerkkejä, joiden saajilla oli yhteyksiä Jūrmalaan, ilmoittamaan museolle vähintään kunniamerkin olemassaolosta. Saajat voidaan tunnistaa kunniamerkin yksilöllisestä numerosta; numeroluettelo löytyy osoitteesta http://lkok.com/.