Sininen

Korkealla Georgian vuoristossa, Mustanmeren rannalla sijaitsevassa kaupungissa, Rasma on asunut kaksi kuukautta vakavasti sairaan poikansa kanssa. Juris loukkaantui auto-onnettomuudessa, jossa puolet perheestä – hänen isänsä ja isoäitinsä – sai surmansa. Jurisia piinaa sinisen lehmän tuijotus. Hän näki lehmän tienvarressa vain hetkiä ennen onnettomuutta. Se herättää nuoressa miehessä jotakin, sillä siihen asti hän oli elänyt huolettomasti. Hän pyytää äitiään hankkimaan kansanlaulujen kokoelmia, joista kaikki ovat kuulleet mutta joita harva on lukenut. Eksistentiaalisessa eristyneisyydessä perhe painii vaikeiden kysymysten kanssa: syyllisyys, sanomatta jääneet asiat ja se, miten jatkaa elämää.

”Näytelmä siitä, kuinka elämä pakottaa katsomaan itseään pienen peilin kautta ja näkemään jotakin odottamatonta. Lähtemällä Juris saa yhteyden olemukseensa ja lopulta omaan kansaansa – kaikkeen sellaiseen, mihin ei voi koskea pelkällä kädellä. Meillä on myös henkinen perintö. Haluan tehdä näytelmän siitä, ettei lähtö ole loppu vaan korkein kohta. Juris lähtee valoon; hän valaistuu ja menee”, sanoo ohjaaja Māra Ķimele.

Gunārs Priede kirjoitti tämän näytelmän vuonna 1972 muutamassa päivässä. Se päätyi heti ei-toivottujen näytelmien luetteloon, ja sen kantaesitys oli Virossa vuonna 1973.

Esitys toteutettiin Boris ja Ināra Teterevin säätiön tuella kaudella 2024/2025. Säätiön tuella nämä esitykset saavuttivat yleisön kaudella 2026/2027: Kolmannen valtakunnan pelko ja kurjuus (ohjaaja Indra Roga). Kaudella 2025/2026: Paha henki (ohjaaja Inese Mičule), Medeia (ohjaaja Reinis Suhanovs), Sinusta tulee minun! (ohjaaja Jānis Znotiņš), Skroderdienas Silmačos (ohjaaja Elmārs Seņkovs). Kaudella 2024/2025: Romeo ja Julia (ohjaaja Inese Mičule), Sininen (ohjaaja Māra Ķimele), Sprīdītis (ohjaaja Reinis Suhanovs), Neljä valkoista paitaa (ohjaaja Jānis Znotiņš) ja Taikavuori (ohjaaja Toms Treinis).

Teatteri ja säätiö aloittivat yhteistyönsä kaudella 2023/2024, teatterin satavuotisjuhlavuonna. Silloin näyttämölle tuotiin neljä latvialaisen draaman klassikkoa: Valmieran pojat (ohjaaja Jānis Znotiņš), Lesken poika (ohjaaja Viesturs Roziņš) sekä Joosef ja hänen veljensä (ohjaaja Inese Mičule) ja Tuhlaajapoika (ohjaaja Reinis Suhanovs), jotka saivat erityistä kiitosta yleisöltä ja kriitikoilta.

Kuva: Matīss Markovskis