Wieniläisvalssien loisto

Joulukuun 18. päivän iltana, kun lähestyvien juhlapyhien valot alkavat verhota kaupunkeja ja ilmassa tuntuu odotuksen, lämmön ja riemun henki, Kaunasin kaupungin sinfoniaorkesteri kutsuu sinut erityiselle musiikilliselle matkalle wieniläisvalssien loistoon. Tämä ilta herättää eloon 1800-luvun Wienin loiston: suuret juhlasalit, kimaltelevat kattokruunut ja valssin päättymätön pyörre. Ohjelmassa kuullaan Johann Strauss vanhemman ja Johann Strauss nuoremman suosituimpia valsseja – musiikkia, josta on tullut erottamaton osa wieniläistä eleganssia, juhlatunnelmaa ja elämäniloa.

Nykyään wieniläisen kulttuurin suurta historiaa on vaikea kuvitella ilman valssia. Sen alku oli kuitenkin paljon vaatimattomampi. 1700-luvulla kansantansseista syntynyttä valssia pidettiin aluksi jopa liian rohkeana tanssina. Se valloitti silti pian Wienin juhlasalit ja nousi kaupungin todelliseksi intohimoksi. Johann Strauss vanhempi auttoi vakiinnuttamaan valssin osaksi Wienin aristokraattista ja kaupunkilaista kulttuuria, kun taas hänen poikansa Johann Strauss nuorempi nosti lajin uusiin taiteellisiin korkeuksiin ja muunsi tanssimusiikin loisteliaiksi, melodisiksi konserttiminiatyyriksi, joita ihailtiin värikkään orkestroinnin ansiosta.

Tämän ainutlaatuisen muusikkosuvun taustalla on kuitenkin dramaattinen isän ja pojan tarina. Johann Strauss vanhempi, jo Wienin kuuluisin tanssimusiikin säveltäjä, ei halunnut pojastaan muusikkoa. Äitinsä tukemana nuori Johann opiskeli musiikkia salaa ja perusti vuonna 1844 isänsä toiveita uhmaten oman orkesterin ja debytoi Wienissä. Näin sai alkunsa yksi musiikin historian merkittävimmistä kilpailuasetelmista: Strauss vastaan Strauss, isä vastaan poika, kaksi orkesteria ja kaksi voimakasta persoonaa kilpailemassa wieniläisyleisön suosiosta. Ajan mittaan kävi ilmi, ettei tämä kilpailu ollut ainoastaan perhedraamaa, vaan myös poikkeuksellisen hedelmällinen luova voima. Isän kuoltua Johann Strauss nuorempi otti orkesterin haltuunsa ja nousi lopulta maailmanmaineeseen valssin kuninkaana. Hänen musiikkinsa symboloi yhä Wienin loistoa, eleganssia ja kestävää elämäniloa.

Wieniläisvalssissa on erityistä voimaa: ensimmäisten tahtien soidessa tuntuu kuin maailma alkaisi pyöriä toisin. Sen kolmijakoinen tahtilaji, lempeästi kohoava melodia, leikkisä rytmi ja loistelias orkesterisointi luovat todellisen juhlan, jossa yhdistyvät ylellisyys, romantiikka ja ilo. Ei ole sattumaa, että Straussin musiikki on yhä erottamaton osa vuoden lopun suuria juhlia ja Wienin uudenvuodenjuhlintaa. Olkoon tämä ilta kaunis musiikillinen alkusoitto lähestyville joulunajan juhlille – täynnä valoa, eleganssia, juhlan loistoa ja valssia, joka on kutsunut ihmisiä juhlimaan elämää jo yli kahden vuosisadan ajan.