Andrius Kaniava: ”Yö teatterissa”

”Yö teatterissa” sisältää musiikkia ja lauluja, joita olen itse kohdannut. Se kattaa huomattavan pitkän ajanjakson – lähes neljännesvuosisadan – ”Ylösalaisin”-esityksestä ”Bremenin soittoniekkoihin”. Se on musiikkia, jota kuuntelin lapsena, nuorena miehenä ja opiskelijana istuessani teatterin portailla ja nähdessäni itseni siinä. Nämä laulut eivät koskaan päässeet parrasvaloihin, mutta niissä on niin paljon dramaattista voimaa, että ne suorastaan vaativat päästä lavalle. Eivät niinkään vaadi… Ne vainoavat minua, hiipivät sisään ikkunasta, tunkeutuvat joka raosta ja vaativat tulla kuulluiksi”, sanoo laulava näyttelijä Andrius Kaniava. ”Ja minusta tuntuu, että se yö on tullut!”

”Saatatte kysyä: miksei ilta? Ja olisitte oikeassa! Ilta on aikaa, jolloin vaistomaisesti haluaa lähteä teatteriin. Mutta kun musiikin, valojen ja teatteritaian täyttämä näyttämö jää illan jälkeen yöksi tyhjäksi, se avautuu menneisyydelle. Sanotaan, että öisin teatterissa voi kuulla edesmenneiden suurten taiteilijoiden ääniä, menneiden aikojen yleisöjen suosionosoituksia ja musiikkia… Valitettavasti esitykset eivät kestä ikuisesti. Ne jäävät vain niiden mieleen, jotka näkivät ne. Musiikki antaa meille mahdollisuuden muistaa esityksiä, jotka muuttivat monen meistä elämän.”

Ohjelmassa kuullaan lauluja musikaaleista ”Rakkaus ja kuolema Veronassa” ja ”Ajojahti”, sekä näytelmistä ”Ikuinen kaipuu”, ”Menin asemalle”, ”Sääntö nro 1 eli Vilnasta uneksiminen on kielletty” ja ”Surumielinen ritari” sekä monista muista rakastetuista esityksistä. Lisäksi kuullaan Andrius Kulikauskasin, Tom Waitsin ja ”4 Non Blondesin” lauluja sekä legendaarisista esityksistä ”Ylösalaisin” ja ”Viimeiset Bremenin soittoniekat”. Nähdäänkö siellä?

Andrius Kaniavan kanssa lavalla esiintyvät: Živilė Mackevičiūtė – taustalaulu; Tadas Dešukas – viulu; Sigitas Mickis – piano ja harmonikka; Jonas Miniotas – bassokitara; Darius Miniotas – lyömäsoittimet.