KUSMIS TallennetutKaikki tapahtumat

Juha Metson (Suomi) valokuvaprojekti: LOST ISLANDS

Alkuperäinen nimi: Juha Metso (Soome) fotoprojekt KAOTATUD SAARED

Milloin
Lauantai 07.11.2026 – Sunnuntai 10.01.2027Aukioloajat: katso lähde.
Järjestäjä
Uue Kunsti Muuseum
Hinta
6–10 €
Näytä lähde
Lisää kalenteriin
Google CalendarOutlook
Tallenna
WhatsApp
Uue Kunsti Muuseum, Rüütli tänav 40a, Pärnu, 80010 Pärnu maakond, EestiAvaa KUSMIS-kartalla

Juha Metson (Suomi) valokuvaprojekti LOST ISLANDS Uuden taiteen museossa 7.11.2026–10.1.2027

Videoita ja valokuvia Suomenlahden ulkosaarilta

Suomenlahden itäosassa sijaitsee neljä entistä suomalaista saarta: Suursaari, Tütarsaari, Lavansaari ja Seiskari. Saarista erityisesti Suursaari on saanut uudelleen merkitystä, sillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on lisännyt jännitteitä myös Itämerellä. Nyt Venäjälle kuuluville saarille ei enää pääse.

Näyttelyssä on ainutlaatuista valokuva- ja videomateriaalia saarista, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle talvisodassa, niiden luonnonympäristöstä ja nykyisistä asukkaista sekä suomalaisten menneisyydessä jättämistä jäljistä. Valokuvaaja Juha Metso vieraili Suursaaressa seitsemän kertaa vuosina 1999–2019 ja muilla ulkosaarilla kerran. Hänen valokuvansa ovat säilyttäneet saarilla jäljellä olevan tulevien sukupolvien nähtäväksi.

”Tavoitteenamme on palauttaa vanhat suomalaiset saaret suomalaisten ja virolaisten tietoisuuteen”, sanoo näyttelyn kuraattori Marjo Näkki.

LOST ISLANDS -näyttely esittelee ainutlaatuista valokuva- ja videomateriaalia. Lyhytelokuvissa esiintyy saarten asukkaita ja heidän jälkeläisiään. Valokuvakollaaseihin sisältyy vanhoja arkistokuvia. Tuloksena on ainutlaatuinen ja dramaattinen näyttely, joka kertoo saarista ja ennen kaikkea kaipuusta. Tarinat ja muistot yhdistävät ihmisiä heidän juuriinsa. Kaiken yllä liitää merikotka, joka on näyttelyn keskeinen elementti. ”Merikotka symboloi jatkuvuutta. Luonto voittaa lopulta, riippumatta siitä, kuka on vallassa”, sanoo valokuvaaja Juha Metso.

Jo ennen sotia saarilla kukoisti eläväinen suomalainen saaristolaiskulttuuri. Ihmiset saivat elantonsa merestä. Saaristolaiset kävivät ystävällistä kauppaa virolaisten kanssa. Suursaari oli suosittu matkailukohde, joka houkutteli kesäisin taiteilijoita ja kirjailijoita. Vähän ennen talvisotaa saarten siviiliväestö evakuoitiin. Evakuoinnista tuli pysyvä, kun Suomi menetti saaret Neuvostoliitolle.

Taidehistorioitsija Mai Levin esittelee näyttelyssä virolaisia taiteilijoita, jotka ammensivat inspiraatiota Suursaaresta. Kesällä 1818 Carl Friedrich von Kügelgen (1772–1832) ikuisti Suomen kallio-, metsä- ja järvimaisemia seepiansävyisissä piirustuksissa. Professori Voldemar Vaga piti aivan perustellusti August Matthias Hagenia (1794–1878) Suursaaren vaikuttavan luonnonkauneuden löytäjänä. Hagenin piirustukset ovat eloisia ja maalauksellisia huolellisista yksityiskohdistaan huolimatta. Günther Reindorff (1889–1974) oli ainutlaatuinen taiteilija, joka kehitti art nouveaun kypsyessä siitä oman eloisan ja omaleimaisen tyylinsä. Hänen tyylitajunsa ilahduttaa niin luonnon läheisen havainnoinnin raikkautta välittävissä tutkielmissa kuin suurissa, viimeistellyissä piirustuksissa – maiseman vangitsevissa näyissä. Yksi niistä on teos nimeltä Sibeliuksen Finlandia, jota voidaan pitää Jean Sibeliuksen sinfonisen runon graafisena vastineena.

Näyttely koostuu videoista, joissa saarten asukkaat kertovat muistojaan, sekä Suomesta ja Virosta peräisin olevasta arkistomateriaalista. Mukana on myös Juha Metson valokuvia Suursaaresta. Lisäksi esillä on valikoima virolaisten taiteilijoiden Suursaarta käsitteleviä teoksia.

Kiitokset: Eesti Kultuurkapital, Pärnu linn, Eesti Kunstimuuseum, Eesti Meremuuseum.

Tiedot ovat lähteestä. Tarkista muutokset järjestäjältä.