Iranin konferenssi

”Iranin konferenssin” tapahtumat sijoittuvat Kööpenhaminan yliopistossa järjestettävään akateemiseen konferenssiin. Konferenssin puhujina on vaikutusvaltaisia tutkijoita, julkisuuden henkilöitä ja papiston edustajia. Ensi silmäyksellä Iwan Wyrypajewin näytelmä vaikuttaa yhteiskunnalliselta tai jopa poliittiselta keskustelulta, jossa henkilöhahmot pohtivat demokratiaa, liberaaleja ja konservatiivisia näkemyksiä, ihmisoikeuksia ja vapauksia sekä nykyisen globaalin maailman geopoliittista tilannetta. Tapahtumien edetessä käy kuitenkin selväksi, ettei tarina kerro lainkaan politiikasta vaan henkilöhahmojen henkilökohtaisista kokemuksista, haavoista ja toiveista.

Näytelmäkirjailija Iwan Wyrypajew kertoo näytelmästään: ”Näen, että nykyään monet edistykselliset ihmiset ympäri maailmaa, joiden varassa yhteiskunnan tärkeät muutokset ovat, kysyvät yhä useammin itseltään: onko tästä maailmanlaajuisesta kriisitilanteesta olemassa ulospääsyä, joka toimisi kaikkien kannalta? Ja mikä tämä kriisitilanne on? Mikä on ongelma? Ongelma on se, ettemme me ihmiset ole oppineet elämään yhdessä tällä planeetalla. 2000-luku on jo ikkunan takana, ja me jaamme yhä alueita, lajittelemme toisiamme veren, kansallisuuden ja rodun perusteella ja uskomme, että tunnistamamme hengellinen polku on ainoa oikea. Kuinka tällaisessa maailmassa voi elää? Maailma on kutistunut. Olemme kaikki kuin yhden yhteisasunnon asukkaita. Käymme sotia ja kärsimme niiden vuoksi. Vasta nyt elämän tarkoituksen kysymys nousee esiin niin sanotuissa edistyksellisissä piireissä – tutkijoiden, poliitikkojen, liike-elämän edustajien ja taiteilijoiden keskuudessa. Olemme kaikki vähitellen tulossa siihen johtopäätökseen, että voidaksemme muuttaa maailmassamme jotakin meidän on ymmärrettävä elämämme tarkoitus ja elämän tarkoitus yleisesti. Aiemmin nämä kysymykset näyttivät kuuluvan esoterian, uskonnon ja filosofian piiriin, mutta nykyään niitä käsitellään yhä useammin suurilla liike-elämän foorumeilla, poliittisissa keskusteluissa ja akateemisissa konferensseissa. Mikä on elämän tarkoitus? Onko elämällä mitään tarkoitusta tämän kysymyksen itsensä lisäksi? Yksi asia käy selväksi: vaikka elämän tarkoitus pysyisi monille mysteerinä, kysymys käy yhä kiireellisemmäksi ja tärkeämmäksi yhä useammalle planeettamme asukkaalle. Ei ole mitään järkeä pyörittää yritystä, toteuttaa poliittisia uudistuksia tai tehdä taidetta, jos emme tiedä vakaasti, miksi teemme sitä ja minne olemme menossa. Minulle henkilökohtaisesti tämä näytelmä kertoo siis tiedosta. Toivoisin kuitenkin, että jokainen löytäisi siitä jotakin omaansa.”

Vuoden 2020 11. Dalia Tamulevičiūtė -ammattilaisteatterifestivaalilla Varėnassa tuotanto sai seuraavat palkinnot:
• Aleksandr Špilevoj palkittiin parhaana ohjaajana Juozo Miltinio -draamateatterissa ohjaamastaan ”Iranin konferenssista”.
• Barbora Šulniūtė sai parhaan lavastuksen ehdokkuuden Juozo Miltinio -draamateatterin ”Iranin konferenssi” -tuotannon lavastuksesta. Tuotanto perustuu Iwan Wyrypajewin näytelmään, ja sen ohjasi Aleksandr Špilevoj.
• Juozo Miltinio -draamateatterin näyttelijöille: Laimutis Sėdžius, Vytautas Kupšys, Ieva Brikė, Toma Razmislavičiūtė-Juodė, Jolita Skukauskaitė ja Balys Ivanauskas,