Lumottu metsä — kansainvälinen kuvitusnäyttely
Alkuperäinen nimi: MAAGILINE METS- rahvusvaheline illustratsiooninäitus
- Milloin
- Lauantai 10.10.2026 – Sunnuntai 06.12.2026Aukioloajat: katso lähde.
- Järjestäjä
- Uue Kunsti Muuseum
- Hinta
- 6–10 €
Lisää kalenteriin
Lumottu metsä — kansainvälinen kuvitusnäyttely Uuden taiteen museossa 10.10.–06.12.2026
On merikansoja ja metsässä asuvia kansoja, ja on aavikkokansoja. Virolaiset ovat sekä merikansa että metsässä asuva kansa; metsä on lähellä meitä ja rakas meille. Emme aina osaa arvostaa ympärillämme olevaa rikkautta. Silti myös kansat, joilla on jäljellä vain hyvin vähän metsää, tuntevat sen vetovoiman. Metsä sekä pelottaa että kiehtoo.
Vanhojen ihmisten kertomissa tarinoissa ja myös kirjallisissa saduissa metsällä on kaksi puolta. Vaaralliset, synkät metsät ovat olleet kaikenlaisten pimeiden voimien, noitien ja jättiläisten kotina; ne tekevät alati pahaa ja toivovat pahaa. Välkkyvät valot johtavat yksinäisiä matkalaisia harhaan. Itsepäiset ja oikukkaat keijut saattavat piinata pauloihinsa joutuneita kulkijoita ja viedä heidät mukanaan, vain lähettääkseen heidät takaisin sata vuotta myöhemmin maailmaan, joka on muuttunut tunnistamattomaksi. Lumottujen on jatkettava elämäänsä yksinäisinä sieluina, jotka eivät kuulu kumpaankaan maailmaan.
Tunnetaan myös pienet metsätalot, joiden ulkomuoto on pelottava mutta joiden vanhat asukkaat ovat hyväntahtoisia. He auttavat ja opastavat oikeamielisiä ja myötätuntoisia kulkijoita, kun nämä eksyvät. Myös metsän eläimillä on kaksi puolta. On ilkeitä petoja, jotka eivät epäröi käydä kaikkein julmimmalla tavalla sellaisen myöhään liikkeellä olevan kulkijan kimppuun ja tehdä hänestä illallisensa. Ja on ystävällisiä eläimiä, jotka tulevat koko perheensä voimin avuksi hädän hetkellä kiitokseksi siitä, että niiden tassusta on poistettu piikki — ja pelastavat usein jopa hengen.
Muinaisten virolaisten suhtautuminen metsään oli yleensä suopea. Metsä tarjosi suojaa vieraalta vallalta ja sen voimilta; tietäväiset löysivät sieltä lääkkeitä sairauksiin. Metsä ruokki ja vaatetti meitä, se tarjosi meille suojan. Metsän pahansuopuus oli aina vähäisempää kuin ihmisen, ja metsä tarjosi mahdollisuuden paeta. Ennen vanhaan Metsänvanhus osui usein puunhakkaajan tai metsästäjän tielle ja koetteli tämän ystävällisyyttä ja oikeudentuntoa. Ystävällisyys palkittiin kotiin löytämisellä tai odottamattomalla rikkaudella. Epärehellisyydestä ja huolimattomuudesta rangaistiin lievemmin tai ankarammin. Viisaita naisia ja miehiä on aina asunut metsässä tai sen laidalla. Kyläläiset pelkäsivät heitä jonkin verran, mutta todellisessa hädässä he auttoivat ja paransivat. Oikeamielisiä palkitsevat ja epärehellisiä rankaisevat Metsänvanhukset olisivat hyödyksi myös nykymaailmassa. Olemme nähneet aivan liikaa metsään kohdistuvaa rankaisemattomuutta ja huolimattomuutta. Nykyään metsältä eivät tarvitse suojelua ihmiset, vaan metsä tarvitsee suojaa ihmisen ahneudelta ja itsekkyydeltä.
Euroopan metsät ovat nykyään pääosin turvallisia; synkistä metsistä on suurelta osin tullut muisto, mutta metsän taika on säilynyt. Sen salaperäisyys ja taika ovat yhä olemassa, samoin unelma metsästä. Siksi kutsumani taiteilijat tarttuivat aiheeseen innokkaasti ja suostuivat mielellään johdattamaan meidät lumottuihin metsiinsä. Jokaisella ihmisellä on oma metsänsä, ja jokaisella metsällä oma taikansa. Sen voi nähdä tämän näyttelyn teoksissa.
Näyttelyssä on kuvituksia 17 virolaiselta ja 31 ulkomaiselta taiteilijalta, yhteensä 15 maasta. Virosta mukana ovat Regina Lukk-Toompere, Anne Linnamägi, Catherine Zarip, Piret Mildeberg, Jüri Mildeberg, Piret Niinepuu-Kiik, Katrin Ehrlich, Ulla Saar, Kadi Kurema, Urmas Viik, Kadri Ilves, Anne Pikkov, Kertu Sillaste, Tuulike Kivestu-Rotella, Kristi Kangilaski, Kaia Rähn, Viive Noor ja Marja-Liisa Plats. Muista maista mukana ovat Virpi Talvitie (Suomi); Ana Juan, Ignasi Blanch, Josep Antoni Tàssies ja Laura Pérez Granel (Espanja); Rebeka Luciani (Argentiina); Judith Clay, Olaf Hajek ja Stefanie Harjes (Saksa); Hanna Karaleva (Itävalta); Martin Jarrie (Ranska); Joanna Concejo (Puola); Lena Revenko ja Natalie Pudalov (Israel); Gundega Muzikante, Anita Paegle, Aleksejs Naumovs, Arta Ozola-Jaunaraja, Gita Treice ja Anda Strautniece (Latvia); Glenda Sburelin, Andrea Calisi, Daniela Costa, Daniela Iride Murgia, Matteo Gubellini, Anna Forlati ja Sergio Olivotti (Italia); Marius Jonutis (Liettua); João Vaz de Carvalho (Portugali); Alefes Silva (Kolumbia); ja Natalia Mirzoian (Armenia).
Kuraattori: Viive Noor
Näyttely on avoinna Uuden taiteen museossa 10.10.–06.12.2026.
Tukijat: Pärnun kaupunki ja Viron kulttuurirahasto
Uuden taiteen museo
Rüütli 40a, Pärnu
Avoinna ti–su klo 11.00–18.00
www.mona.ee
Puh. 4430772
Tiedot ovat lähteestä. Tarkista muutokset järjestäjältä.