Iltakierros ”Metamorfoosit”-näyttelyssä Kadriorgin taidemuseossa

Näyttelyn iltakierros tarjoaa erityisen mahdollisuuden tutustua näyttelyyn pienessä ryhmässä suljetun museon rauhassa taidehistorioitsijan opastuksella. Antiikin roomalaisen runoilijan Ovidiuksen runoa Metamorfoosit kutsutaan usein ”taiteilijoiden Raamatuksi”. Yli 250 myytin kokoelma on yksi vaikutusvaltaisimmista ja laajimmista mytologisten aiheiden kirjallisista lähteistä. Siitä ovat peräisin kuuluisat ja usein uudelleen tulkitut myytit Narkissoksesta, Apollonista ja Dafnesta, Jupiterin rakkausseikkailuista sekä monista ihmeellisistä muodonmuutoksista, jotka ovat innoittaneet taiteilijoita vuosisatojen ajan. Ovidiuksen teos on jossain määrin tuttu kaikille, ja sillä on ollut merkittävä rooli nykyisen käsityksemme muotoutumisessa antiikin mytologiasta.

Näyttelyn lähtökohtana on Kadriorgin palatsin juhlasalin koristelu, erityisesti keskellä sijaitseva kattomaalaus ”Diana ja Aktaion”, joka kuvaa yhtä Ovidiuksen Metamorfoosien tunnetuimmista myyteistä. Kierroksella tarkastelemme tämän ja muiden myyttien tulkintoja laajemmassa 1700-luvun hovikulttuurin ja Euroopan kulttuurihistorian kontekstissa. Tutustumme myös siihen, miten Euroopan hallitsijat ja eri yhteiskuntaryhmät hyödynsivät Ovidiuksen teosta ja runoilijan elämäkertaa ideologisiin tarkoituksiin 1600- ja 1700-luvuilla.

Näyttelyyn lainatut historialliset kirjat ja taideteokset Manufactures nationales – Sèvres & Mobilier nationalin (Ranska), Prahan kansallisgallerian, Tarton yliopiston kirjaston, Latvian kansalliskirjaston ja muiden kokoelmista osoittavat, miten monipuolinen inspiraation lähde myytit olivat eri lajityyppejä, tunnelmia ja moraalisia viestejä edustaville maallisille taideteoksille.

Näyttelyyn liittyy kirja, joka sisältää runsaan kuvituksen lisäksi kuusi Ovidiuksen myyttiä, jotka julkaistaan ensimmäistä kertaa vironkielisinä käännöksinä. Runolliset latinankieliset käännökset on tehnyt klassisten kielten tutkija ja Tarton yliopiston klassisen filologian apulaisprofessori Maria-Kristiina Lotman.

Alexandra Murre on taidehistorioitsija ja kuraattori sekä Kadriorgin taidemuseon johtaja. Hän on työskennellyt Viron taidemuseossa vuodesta 2000 ja kuratoinut useita näyttelyitä Kadriorgin taidemuseossa ja Mikkelin museossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat 1700- ja 1800-luvun venäläinen taide, Kadriorgin historia sekä taidekeräilyn historia Virossa. Alexandra Murre edistää aktiivisesti monenlaisten taidehistoriallisten aiheiden tuntemusta museo-ohjelmien ja julkaisujen kautta.

Liput: 22 € / 20 €

Ennakkoliput ovat saatavilla Fienta-alustalta. Jos paikkoja on vielä jäljellä, lippuja voi ostaa myös Kadriorgin taidemuseon lipunmyynnistä tuntia ennen tapahtuman alkua.